RSSKun talvirenkaiden vaihto tai ostaminen tulee ajankohtaiseksi, nousee ikuisuuskysymys jälleen monen huulille. Usea autoilija pohtii, valitseeko turvallisempana pidetyn nastarenkaan vai ajomukavuudeltaan miellyttävämmän kitkan. Rengastekniikka on molemmissa kehittynyt niin paljon, että eri rengastyyppien aiemmin suuret eroavaisuudet kaventuvat. Kuitenkaan talvikeleillä hyvätkään renkaat eivät takaa turvallisuutta, mikäli ajotapa on holtiton.
Muuttuvat sääolosuhteet vaikuttavat huomattavasti autolla ajon turvallisuuteen sekä miellyttävyyteen talvella. Kun loska, lumi ja jää vaihtelevat teillä autoilijan ajotaitoja koetellen, vaativat kelivaihtelut myös autonrenkailta paljon. Renkaat ovatkin talviautoilun yksi tärkeimmistä elementeistä.
- Koska talvella pitovaihtelut ovat erittäin nopeita ja yllättäviä, pitäisi autossa olla mahdollisimman turvalliset renkaat, Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri toteaa.
Kumpi rengas on minulle sopivampi?
Niin nasta- kuin kitkarenkaatkin ovat kehittyneet paljon viimeisien vuosien aikana, mutta edelleen kuitenkin molemmilla rengastyypeillä on sekä huonot että hyvät puolensa.
- Yleisesti on edelleen siten, että kitkarengas on mukavampi, mutta nastarengas on turvallisempi rengasvaihtoehto Suomen vaihteleviin talvikeleihin.
Talvirengaspäätöksiä ei pitäisi tehdä ilman kunnollista asiaan perehtymistä. Moni autoilija sortuu automaattisesti ajattelemaan, että kitkarengas sopii Etelä-Suomen olosuhteisiin parhaiten. Kuitenkin eteläisen Suomen lämpötilan vaihtelu talvella nollan molemmin puolin aiheuttaa liukkaat keliolosuhteet, joissa turvallisempi vaihtoehto on nastarengas. Yleisinä pidettyjä totuuksia tärkeämpiä asioita renkaiden valinnassa ovatkin menopelin kunto, ajo-olosuhteet sekä ratin takana istuvan ajokokemus. Renkaiden ominaisuuksia sen enempää tuntematta valintaa voivat helpottaa perusohjeet.
- Jos auto on iäkäs, eikä siinä ole nykyaikaisia ajohallintajärjestelmiä, sillä huristellaan niin maaseudulla kuin kaupungissa vaihtelevissa ajokeleissä ja kuljettajan ajokokemus on vähäinen, laittaisin alle ehdottomasti nastarenkaat. Mutta mikäli auto on ABS-jarruilla varustettu uudenkarhea menopeli, kuskilla on kokemusta ajamisesta sekä ajokilometrejä kertyy tuhansia enimmäkseen hyvin hoidetuilla pääteillä, voivat kitkat olla silloin miellyttävämpi valinta, Morri tiivistää.
Renkaitakin turvallisempi keino talviliikenteessä on kuitenkin ennakoiva ajotyyli ja nopeuksien pudottaminen.
- Oikeanlaiset renkaat eivät lisää turvallisuutta, jos ajetaan liian pienillä välimatkoilla ja suurilla nopeuksilla, Morri huomauttaa.
Renkaiden ominaisuudet lähentyvät toisiaan
Suurin nasta- ja kitkarenkaan ero on pureutumiskyky tien pintaan eli pitävyys liukkaalla kelillä. Nastarengas on kitkaa parempi vaihtoehto liukkaalla, sohjoisella jäällä sekä kovaksi pakkautuneella lumipinnalla.
- Kitkarenkaan pito perustuu siihen, että renkaan terävät särmät ajopinnassa saavat otteen tiestä. Kun tiellä on lumikerroksen alla jäätä, kitkarengas ei pidä. Siinä olosuhteessa nastarengas ottaa pidon lumikerroksenkin läpi.
Ajomukavuudessa renkaiden ominaisuudet ovat lähentyneet toisiaan ja renkaiden kehitys on parantanut ainakin kitkarenkaissa erityisesti kahta asiaa: ne ovat stabiilimmat myös paljaalla asvaltilla ja alhaisen vierintävastuksen vuoksi ne säästävät polttoainekustannuksissa. Mutta nastoissakin on onnistuttu pienentämään vierintävastusta muun muassa kevytnastojen avulla, eivätkä nastarenkaat nosta pölyä enää tiestä kuten ennen.
Milloin on oikea hetki uusia renkaat?
Varastossa odottavia talvirenkaita ei pitäisi huoletta vaihtaa menopelin alle talven kynnyksellä. Turvallisuus heikkenee, mikäli renkaat ovat kuluneet. Renkaat on syytä viedä asiantuntijan tarkastettaviksi, mikäli ikä on tehnyt niiden sivupintoihin esimerkiksi halkeamia.
- Helpoin tapa arvioida renkaan kuntoa on mitata uran syvyys. Mikäli se talvirenkaissa on neljä millimetriä tai jopa sen alle, on syytä hankkia uudet renkaat. Nastallisissa renkaissa puolestaan pitäisi tarkistaa nastojen kunto ja niiden lukumäärä. Lakihan sanoo, että nastojen tulee olla tasaisesti renkaassa, eikä niiden lukumäärä saa poiketa yli kaksikymmentäviisi prosenttia toisistaan, Matti Morri sanoo.
