RSSNuoret johtavat liikenneonnettomuustilastoja selvin luvuin, mutta suurin osa nuorista kuskeista pitää itseään silti hyvinä autoilijoina. Vaikka nuoret aiheuttavatkin usein riskejä liikenteessä, kaikki eivät kuitenkaan ole ongelmakuskeja. Miten liikennekäyttäytymistä voidaan kannustaa muuttamaan, ja miten järkeviä kuskeja voidaan palkita?
Nuorilla kuskeilla on liikenteessä huono maine. Heille sattuu tilastojen mukaan enemmän liikennevahinkoja kuin muille ikäryhmille, ja noin joka neljännessä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa ratin takana on istunut nuori kuljettaja. Liikennevahinkojen todennäköisyys on nuorilla kuljettajille jopa kuusinkertainen muihin ikäryhmiin nähden.
–Nuoret hurjastelevat ajaessaan enemmän kuin muut. Vuonna 2008 tehdyn gallupkyselytutkimuksen mukaan nuoret myöntävät hurjastelun itsekin. Puolet heistä ajaa ylinopeutta viikoittain ja jopa 12 prosenttia päivittäin, toteaa Ifin ajoneuvovakuutusten johtaja Mikko Pöyhönen.
Nuorille sattuvien liikennevahinkojen taustalla on yleisesti ottaen pieleen mennyt arviointi sekä tilanteesta että omasta kyvystä hallita autoa. Miehet vetävät risteykset tai kurvit usein niin sanotusti pitkäksi, kun taas naisille sattuu paljon kohtaamisonnettomuuksia valta- ja kantateillä.
Kaikki nuoret eivät ole riskikuskeja
Vaikka liikennevahinkotilastot puhuvatkin selvää kieltä, nuoret itse näkevät ajotaitonsa positiivisemmassa valossa kuin muut ikäryhmät. Tutkimusten mukaan suurin osa nuorista kuljettajista arvioi itsensä vähintään perustasoisiksi kuljettajiksi eikä kukaan pidä itseään huonona kuskina.
Pöyhönen arvelee, että nuorilla on yksinkertaisesti liian luottavainen kuva omista kyvyistään ja taidoistaan hallita autoa muuttuvissa ja yllättävissä tilanteissa.
–Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki nuoret eivät ole riskikuljettajia. Me tiedämme, että suuri osa nuorista käyttäytyy ja toimii liikenteessä hyvin ja järkevästi, ja heille pitäisi antaa myös mahdollisuus osoittaa se, hän muistuttaa.
Kannustus motivoi muuttamaan liikennekäyttäytymistä
Liikennetilastoista huolimatta vakuutusyhtiöt suhtautuvat nuoriin asiakkaisiin positiivisesti, sillä he ovat paitsi tulevaisuuden vakuutusasiakkaita, myös tulevaisuuden kuskeja.
–Taidot, asenteet ja käyttäytyminen, jotka omaksutaan nuorena, näkyvät myös vanhemmalla iällä. Meidän pitää vaalia niitä, jotta tulevaisuuden liikennekulttuuri olisi mahdollisimman turvallinen. Esimerkiksi meillä on käynnistetty Loistokuski-kampanja, jolla pyrimme kannustamaan nuoria turvalliseen liikennekäyttäytymiseen, Ifin ajoneuvovakuutusten johtaja Mikko Pöyhönen kertoo.
–Kampanja on pitkäkestoinen ja konkreettinen etu, jonka kautta nuoret pystyvät osoittamaan taitonsa ja todistamaan vääräksi sen väitteen, että he olisivat vaaraksi liikenteessä. Kun nuori kuski on ajanut neljä vuotta ilman vahinkoja, hän saa liikennevakuutuksensa normaalibonuskertymän lisäksi tuntuvan lisäbonuksen, joka alentaa vakuutusmaksuja.
Suomalaisten liikennekäyttäytymistä pyritään usein ohjaamaan haluttuun suuntaan erilaisten rajoitteiden avulla. Pöyhönen uskoo kuitenkin, että kepin lisäksi tarvitaan myös porkkanaa. Kannustamisen kautta nuoria voidaan motivoida miettimään ja muuttamaan käyttäytymistään liikenteessä.
–Liikennekäyttäytymiseen vaikuttavat monet tahot, muun muassa perhe, koulu, poliisi, autokoulu ja liikenneturvaorganisaatiot. Kaikkien panosta tarvitaan. Me haluamme antaa tällaisten etujen kautta selkeää tunnustusta niille nuorille kuljettajille, jotka turhaan kärsivät nuorten huonosta maineesta.
